fbpx

Asko Miettinen

Jokainen elinvoimainen sektori tarvitsee investointeja

Jokainen elinvoimainen sektori tarvitsee investointeja

mennessä | huhti 26, 2023 | Maatalous ja ruoka

Jokainen elinvoimainen sektori tarvitsee investointeja

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 13.4.2023 nauta- ja lypsykarjainvestointien viivästyttämisestä osoittaa ministeriön harkintakyvyn puutetta. Ministeriö ei voi tässä vaiheessa vedota EU:n metsäkatoasetuksen tulkintaepäselvyyksiin, kun asetus vaatii viljelijöiltä tätä jo 2020 jouluna. Tarvitsemme jokaisen investointihalukkaan yrittäjän liikkeelle mahdollisimman pian jo sektorin uskottavuuden kannalta, toteaa MTK:n maitovaliokunta.

Viimeaikaiset tapahtumat osoittavat, että jokaisen maan on huolehdittava kansalaistensa ruokaturvasta. Meillä Suomessa nurmiin perustuva kotieläintalous on monipuolisen ravitsemuksen kulmakiviä ja maaseudun elinvoimaisuuden lähteitä. Nurmeen perustuva kotieläintuotanto luo pohjaa menestyvälle kotieläintuotannolle alueilla, joilla muiden kasvintuotantotuotteiden tuottaminen tuottavasti ei ole mahdollista.

Suomi on metsäinen maa. Maa-alasta on metsää noin 75 % ja peltoalueet ovat yleensä pieniä. Nykytilanteessa rakennetaan Suomessa mitä tahansa, valtaosa (90 %) joudutaan rakentamaan alueelle, joka on aikaisemmin ollut metsää. Kotieläintuotannossakin on ollut luonnollista ja järkevää, että tuotantorakennus rakennetaan pellon läheisyyteen mutta peltoa säästäen. Näin pelto voidaan hyödyntää täysimääräisesti tuotannossa, se on kustannustehokasta

Viime vuodet ympäristöluvitus on ohjannut kotieläinrakentamista tilakeskuksen ulkopuolelle kovapohjaisille rakentamisen kannalta kustannustehokkaille paikoille. Monessa tapauksessa rakennuspaikalta on ensi raivattu pois metsää. Kotieläintuotanto ei voi olla ainoa sektori Suomessa, joka kutistuisi toimintaympäristöömme soveltumattoman EU-lainsäädännön takia.

Uudet tuotantotekniikat ja kehittyvät kotieläinten hyvinvointivaatimukset edellyttävät uusia laitumia ja jaloittelutarhoja rakennuspaikkojen läheisyyteen. Kotieläintuottajina haluamme olla kehittämässä omaa tuotantoamme uusien vaatimusten mukaisesti.

Luonnon monimuotoisuuden vaalimista pitää nähdä laaja-alaisesti. Kotieläintuotannolla ja erityisesti laiduntamisella voimme lisätä merkittävästi luonnon monimuotoisuutta alueilla, joissa muuten vallitsisi pelkästään metsäluonnolle tyypilliset biotoopit.

MTK:n maitovaliokunta edellyttää, että nauta- ja lypsykarjan tuotantorakennuksia pitää voida rakentaa tuottajan kannalta järkevään paikkaan. Tulkinnat EU:n metsäkatoasetuksista on tehtävä niin, että taloudellisesti ja toiminnallisesti käyttökelpoiset investoinnit ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen voidaan yhteensovittaa.

Tämä on ehdoton edellytys, että Suomessa voidaan jatkossakin tuottaa kotimaisia elintarvikkeita, pitää yllä alueiden elinvoimisuutta ja huolehtia huoltovarmuudesta.

Asko Miettinen, MTK:n maitovaliokunnan puheenjohtaja

Tiina Linnainmaa, Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja

Ruuantuotanto mukaan hallitusohjelmaan

Ruuantuotanto mukaan hallitusohjelmaan

mennessä | huhti 19, 2023 | Maatalous ja ruoka

Ruuantuotanto mukaan hallitusohjelmaan

Karjalainen (19.4.2023) ja myös Savon Sanomat ottivat kantaa ruuan hintaan ja maatalouden kannattavuuteen viittaamalla PTT:n tuoreeseen talousennusteeseen. Asiat olivat pääosin kohdallaan, mutta inflaation vaikutuksia pohdittaessa on hyvä muistaa lisäksi, että inflaatio syö myös maatalouden tukia suorassa suhteessa koko alkaneen ohjelmakauden ajan. Karjalaisen pääkirjoituksessa todettiin aivan oikein, että kotimaisen ruuantuotannon vahvistaminen on nostettava hallitusohjelmaan.

Hallitustunnustelija Petteri Orpo on saanut vastauksia hallitusneuvottelujen pohjaksi esittämilleen kysymyksille. Yksi kysymyksistä koski suoraan maa- ja metsätaloutta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa vastauksensa mukaan parantaa ruuantuotannon ja metsätalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä. Perussuomalaiset painottavat elinvoimaista maataloussektoria huoltovarmuuden perustana. Sosiaalidemokraatit lähestyvät metsätalouden maatalousaihetta ilmastokestävän ruokajärjestelmän kautta sekä luomun ja kasvispohjaisen tuotannon edistämisellä. Keskusta haluaa ymmärrettävästi pysyä oppositiossa. KD ja RKP ovat parlamentaarisen MAKA-ryhmän jäljillä ja Vihreät panostaisivat kasviproteiinien ja synteettisesti tuotetun ruuan kehittämiseen.

On selvää, että maatalous ei tule olemaan ratkaiseva tekijä hallituksen muodostamisessa. Suurempi painoarvo on varmasti talouspolitiikalla ja maahanmuutolla. Maatalouden asema on kuitenkin merkittävä kansallisen huoltovarmuuden kannalta. Maatalous muodostaa myös maaseudun perusinfraa ylläpitävän rungon niin taloudellisen toiminnan kuin ihan konkreettisen kalustonkin muodossa. On myös hyvä muistaa, että valtion itsenäisyys on helpompi todentaa, jos se pystyy ruokkimaan oman kansansa.

Maatalouspolitiikka on monimutkainen kokonaisuus EU:n yhteisenä politiikkana ja sen kansallisena sovelluksena. Nykyisen ongelmat kuitenkin kohdistuvat markkinoiden toimimattomuuteen ja ne ratkaisut löytyvät käytännössä vain lainsäädännöllisin keinoin, vaikka vastausten perusteella monella tulevalla hallituspuolueella ei näytä rahkeet siihen riittävän.

Asko Miettinen

maanviljelijä, Joensuu

MTK:n johtokunnan jäsen

EU:n pakkoremontit on estettävä

EU:n pakkoremontit on estettävä

mennessä | maalis 16, 2023 | Pohjois-Karjala

EU:n energiatehokkuusdirektiivi on johtamassa älyttömyyksiin, missä ihmisten pitäisi ruveta korjaamaan asuntojaan normaalin korjaustarpeen lisäksi komission määrittelemän energiatehokkuustavoitteen saavuttamiseksi.

 

 

Tämä voisi pahimmillaan koskea myös vähällä käytöllä olevia maaseudun mummonmökkejä tai asumattomiakin rakennuksia. Kiinteistöliiton mukaan, jos direktiivi toteutuu nyt parlamentille ehdotetussa muodossa, noin 1,5 miljoonaa asuntoa, joista lähes 570 000 omakotitaloja, on korjattava täyttämään uudet energiatehokkuusvaatimukset 31.12.2032 mennessä.

 

 

Suomi on neuvotteluiden aikana esittänyt kritiikkiä siihen, että energiatehokkuusdirektiivin ja tavoitteiden tulee kannustaa energian kulutuksen vähentämisen sijaan ensisijaisesti todelliseen energiatehokkuuteen. Suomalainen rakentaminen on lähtökohtaisesti energiatehokkaampaa, mutta myös vaatii ilmaston takia enemmän lämmitystä.

 

 

Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on vähennettävä yhteisesti EU-tason energiankulutusta niin, että se on 11,7 prosenttia alempi vuonna 2030 kuin mitä vuonna 2020 tehdyssä kulutusennusteessa arvioitiin. EU-tason energian loppukulutuksen vähentämistavoite on jäsenvaltioille jyvitettynä sitova. Direktiivin mukaan energian loppukäyttö saa vuonna 2030 olla Suomessa enintään 241 TWh. Tämä on noin 50 TWh nykyistä vähemmän.

 

 

Suomen on nyt käytettävä järkeä tämän direktiivin kohdalla, jotta kansalaisille ei aiheutettaisi miljardiluokan tappioita. Tämä direktiivin sisältöön on kyettävä vielä vaikuttamaan, mutta erityisesti siinä vaiheessa, kun siitä tehdään kansallista lainsäädäntöä.

 

 

Direktiivien soveltaminen kansalliseen lainsäädäntöön on ollut muualla Euroopassa yleensä Suomea paljon löysempää. Esimerkkinä tästä on vaikkapa sikadirektiivi, jossa kielletään sikojen häntien typistäminen. Suomen ja Ruotsin lisäksi kukaan muu EU:n jäsenmaa ei sitä noudata. Pitäisiköhän Suomen nyt harkita energiatehokkuusdirektiivin kohdalla eurooppalaisempaa toimintamallia?

 

 

Asko Miettinen

 

Luonnonsuojelulain muutos oli välttämätön

Luonnonsuojelulain muutos oli välttämätön

mennessä | joulu 20, 2022 | Maatalous ja ruoka, Metsä

Luonnonsuojelulain muutos oli välttämätön

Eduskunnassa hyväksyttiin kuun alkupuolella uusi luonnonsuojelulaki. Uutisointi asiasta, etenkin valtamedioissa, koski enimmäkseen poikkeuksellista päätöksentekotilannetta ja puolueiden välistä valtataistelua eikä varsinaista asiaa. Luonnonsuojelulakia ei todellakaan heikennetty, vaan kahden lakipykälän poistamisella estettiin eräänlaisen ”harmaan suojelun” laillistaminen. Noissa pykälissä olisi mahdollistettu suojelu ilman rajaamispäätöstä eli metsänomistajalla ei olisi ollut valitusoikeutta lailla epämääräisesti jonkin luontotyypin perusteella suojeltuun metsäänsä eikä mahdollisuutta vaatia korvausta menetetystä taloudellisesta hyödystä.

Tämä muutos lakiin oli välttämätön. Maanomistajan oikeuksia olisi loukattu vakavasti ja vaikutukset tulevaisuudessa olisivat olleet ennakoimattomia. Esimerkiksi puukauppaa kontrolloidaan jo nytkin määrittämällä FSC-sertifikaatin puitteissa korkean suojeluarvon kohteita (HCV), jotka eivät perustu olemassa olevaan lainsäädäntöön. Ympäristöjärjestöt painostavat metsäyhtiöitä välttämään puun ostamista näistä kohteista. Tällainen toiminta olisi saanut lainvoiman, jos nuo poistetut pykälät olisivat jääneet lakiin.

Julkisuudessa Keskustaa on syytetty epäluotettavuudesta ja pettämisestä, kun puolue on puolustanut  600.000 yksityismetsänomistajan oikeussuojaa sekä suomalaisen metsätalouden toimintaedellytyksiä opposition tukemana. Jokainen voi mielessään pohtia, kuinka suuri vääryys tässä on tapahtunut, kun luonnonsuojelua jatkossa edistetään niin, että omistusoikeutta ei romuteta ja metsänomistajat voivat jatkossakin tehdä luonnonsuojelua vapaaehtoiselta pohjalta omaa metsäluontoaan kunnioittaen

Ennallistamisen torjunta kannattaa

Ennallistamisen torjunta kannattaa

mennessä | marras 10, 2022 | Maatalous ja ruoka

Ennallistamisen torjunta kannattaa

Karjalaisessa 9.11.2022 joensuulaiset vihreät ottivat kantaa luontokadon torjumisen kannattavuuden puolesta. EU:n komission ehdotus luonnon ennallistamisasetukseksi on valmisteltu harvinaisen hatarilla tiedoilla ja vaikutukset jätetty arvioimatta, mutta tämä ei tunnu huolestuttavan vihreitä poliitikkoja.

Luontokadon pysäyttäminen on itsessään tärkeä ja tavoiteltava asia. Mutta sen toteuttaminen komission suppean näkökulman määrittämällä sitovalla lainsäädännöllä, on murentamassa perustuslain mukaista omaisuuden suojaa sekä myös rajoittamassa kansallista budjettivaltaa.

Harhaanjohtavaa tietoa tuntuu todellakin olevan liikkeellä esimerkiksi siitä, että ennallistaminen ei rajoittaisi turvepelloilla tai suometsissä taloudellista toimintaa. Jos ojat pistetään tukkoon, vedenpinta nousee ja pellolle ei ole menemistä. Turvepelloilta kuitenkin saadaan kuivanakin kesänä hyvä sato. Hyvässä kasvussa olevan suometsän puut kuolevat pystyyn ja hiilidioksidi päästöjen tilalle saadaan vielä enemmän metaanipäästöjä.

Ennallistamisen kannattavuus on vielä aivan oma tarinansa. Lähes miljardin euron vuotuiset kustannukset kyllä toteutuvat varmasti, mutta luvatut kymmenkertaiset tuotot perustuvat arvioihin hyödyistä, joilla ei ole markkinoita. Maanomistaja ei näistä hyödyistä saa euron latia, vaikka kustannuksia kyllä saa taakakseen. Nämä kustannukset ovat kolmanneksi suurimmat EU:n jäsenmaista ja ylivoimaisesti suurimmat asukaslukuun verrattuna.

Ennallistamisen EU-asetuksella ollaan luovuttamassa kansallista päätösvaltaa omien metsien hoidosta, peltojen viljelystä ja luontokadon estämisestä. Valtioneuvoston U-kirjelmässä esitetään toissijaisuusperiaatteen, eli paikallisen päätäntävallan käytön, toteutuvan, mutta tämä ei kaikilta osin pidä paikkansa. Ennallistaminen on parasta suunnata jo suojelluille alueilla ja jättää maa- ja metsätalousmaa sen ulkopuolelle.

Luontokadon estäminen kyllä kannattaa, mutta kyllä kai meillä Suomessa parhaiten tiedetään, mitä kannattaa suojella ja ennallistaa ja missä laajuudessa – ei siihen Komissiota tai metsättömien maiden asiantuntemusta tarvita.