fbpx
Jokainen elinvoimainen sektori tarvitsee investointeja

Jokainen elinvoimainen sektori tarvitsee investointeja

Jokainen elinvoimainen sektori tarvitsee investointeja

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 13.4.2023 nauta- ja lypsykarjainvestointien viivästyttämisestä osoittaa ministeriön harkintakyvyn puutetta. Ministeriö ei voi tässä vaiheessa vedota EU:n metsäkatoasetuksen tulkintaepäselvyyksiin, kun asetus vaatii viljelijöiltä tätä jo 2020 jouluna. Tarvitsemme jokaisen investointihalukkaan yrittäjän liikkeelle mahdollisimman pian jo sektorin uskottavuuden kannalta, toteaa MTK:n maitovaliokunta.

Viimeaikaiset tapahtumat osoittavat, että jokaisen maan on huolehdittava kansalaistensa ruokaturvasta. Meillä Suomessa nurmiin perustuva kotieläintalous on monipuolisen ravitsemuksen kulmakiviä ja maaseudun elinvoimaisuuden lähteitä. Nurmeen perustuva kotieläintuotanto luo pohjaa menestyvälle kotieläintuotannolle alueilla, joilla muiden kasvintuotantotuotteiden tuottaminen tuottavasti ei ole mahdollista.

Suomi on metsäinen maa. Maa-alasta on metsää noin 75 % ja peltoalueet ovat yleensä pieniä. Nykytilanteessa rakennetaan Suomessa mitä tahansa, valtaosa (90 %) joudutaan rakentamaan alueelle, joka on aikaisemmin ollut metsää. Kotieläintuotannossakin on ollut luonnollista ja järkevää, että tuotantorakennus rakennetaan pellon läheisyyteen mutta peltoa säästäen. Näin pelto voidaan hyödyntää täysimääräisesti tuotannossa, se on kustannustehokasta

Viime vuodet ympäristöluvitus on ohjannut kotieläinrakentamista tilakeskuksen ulkopuolelle kovapohjaisille rakentamisen kannalta kustannustehokkaille paikoille. Monessa tapauksessa rakennuspaikalta on ensi raivattu pois metsää. Kotieläintuotanto ei voi olla ainoa sektori Suomessa, joka kutistuisi toimintaympäristöömme soveltumattoman EU-lainsäädännön takia.

Uudet tuotantotekniikat ja kehittyvät kotieläinten hyvinvointivaatimukset edellyttävät uusia laitumia ja jaloittelutarhoja rakennuspaikkojen läheisyyteen. Kotieläintuottajina haluamme olla kehittämässä omaa tuotantoamme uusien vaatimusten mukaisesti.

Luonnon monimuotoisuuden vaalimista pitää nähdä laaja-alaisesti. Kotieläintuotannolla ja erityisesti laiduntamisella voimme lisätä merkittävästi luonnon monimuotoisuutta alueilla, joissa muuten vallitsisi pelkästään metsäluonnolle tyypilliset biotoopit.

MTK:n maitovaliokunta edellyttää, että nauta- ja lypsykarjan tuotantorakennuksia pitää voida rakentaa tuottajan kannalta järkevään paikkaan. Tulkinnat EU:n metsäkatoasetuksista on tehtävä niin, että taloudellisesti ja toiminnallisesti käyttökelpoiset investoinnit ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen voidaan yhteensovittaa.

Tämä on ehdoton edellytys, että Suomessa voidaan jatkossakin tuottaa kotimaisia elintarvikkeita, pitää yllä alueiden elinvoimisuutta ja huolehtia huoltovarmuudesta.

Asko Miettinen, MTK:n maitovaliokunnan puheenjohtaja

Tiina Linnainmaa, Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja

Ruuantuotanto mukaan hallitusohjelmaan

Ruuantuotanto mukaan hallitusohjelmaan

Ruuantuotanto mukaan hallitusohjelmaan

Karjalainen (19.4.2023) ja myös Savon Sanomat ottivat kantaa ruuan hintaan ja maatalouden kannattavuuteen viittaamalla PTT:n tuoreeseen talousennusteeseen. Asiat olivat pääosin kohdallaan, mutta inflaation vaikutuksia pohdittaessa on hyvä muistaa lisäksi, että inflaatio syö myös maatalouden tukia suorassa suhteessa koko alkaneen ohjelmakauden ajan. Karjalaisen pääkirjoituksessa todettiin aivan oikein, että kotimaisen ruuantuotannon vahvistaminen on nostettava hallitusohjelmaan.

Hallitustunnustelija Petteri Orpo on saanut vastauksia hallitusneuvottelujen pohjaksi esittämilleen kysymyksille. Yksi kysymyksistä koski suoraan maa- ja metsätaloutta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa vastauksensa mukaan parantaa ruuantuotannon ja metsätalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä. Perussuomalaiset painottavat elinvoimaista maataloussektoria huoltovarmuuden perustana. Sosiaalidemokraatit lähestyvät metsätalouden maatalousaihetta ilmastokestävän ruokajärjestelmän kautta sekä luomun ja kasvispohjaisen tuotannon edistämisellä. Keskusta haluaa ymmärrettävästi pysyä oppositiossa. KD ja RKP ovat parlamentaarisen MAKA-ryhmän jäljillä ja Vihreät panostaisivat kasviproteiinien ja synteettisesti tuotetun ruuan kehittämiseen.

On selvää, että maatalous ei tule olemaan ratkaiseva tekijä hallituksen muodostamisessa. Suurempi painoarvo on varmasti talouspolitiikalla ja maahanmuutolla. Maatalouden asema on kuitenkin merkittävä kansallisen huoltovarmuuden kannalta. Maatalous muodostaa myös maaseudun perusinfraa ylläpitävän rungon niin taloudellisen toiminnan kuin ihan konkreettisen kalustonkin muodossa. On myös hyvä muistaa, että valtion itsenäisyys on helpompi todentaa, jos se pystyy ruokkimaan oman kansansa.

Maatalouspolitiikka on monimutkainen kokonaisuus EU:n yhteisenä politiikkana ja sen kansallisena sovelluksena. Nykyisen ongelmat kuitenkin kohdistuvat markkinoiden toimimattomuuteen ja ne ratkaisut löytyvät käytännössä vain lainsäädännöllisin keinoin, vaikka vastausten perusteella monella tulevalla hallituspuolueella ei näytä rahkeet siihen riittävän.

Asko Miettinen

maanviljelijä, Joensuu

MTK:n johtokunnan jäsen

Luonnonsuojelulain muutos oli välttämätön

Luonnonsuojelulain muutos oli välttämätön

Luonnonsuojelulain muutos oli välttämätön

Eduskunnassa hyväksyttiin kuun alkupuolella uusi luonnonsuojelulaki. Uutisointi asiasta, etenkin valtamedioissa, koski enimmäkseen poikkeuksellista päätöksentekotilannetta ja puolueiden välistä valtataistelua eikä varsinaista asiaa. Luonnonsuojelulakia ei todellakaan heikennetty, vaan kahden lakipykälän poistamisella estettiin eräänlaisen ”harmaan suojelun” laillistaminen. Noissa pykälissä olisi mahdollistettu suojelu ilman rajaamispäätöstä eli metsänomistajalla ei olisi ollut valitusoikeutta lailla epämääräisesti jonkin luontotyypin perusteella suojeltuun metsäänsä eikä mahdollisuutta vaatia korvausta menetetystä taloudellisesta hyödystä.

Tämä muutos lakiin oli välttämätön. Maanomistajan oikeuksia olisi loukattu vakavasti ja vaikutukset tulevaisuudessa olisivat olleet ennakoimattomia. Esimerkiksi puukauppaa kontrolloidaan jo nytkin määrittämällä FSC-sertifikaatin puitteissa korkean suojeluarvon kohteita (HCV), jotka eivät perustu olemassa olevaan lainsäädäntöön. Ympäristöjärjestöt painostavat metsäyhtiöitä välttämään puun ostamista näistä kohteista. Tällainen toiminta olisi saanut lainvoiman, jos nuo poistetut pykälät olisivat jääneet lakiin.

Julkisuudessa Keskustaa on syytetty epäluotettavuudesta ja pettämisestä, kun puolue on puolustanut  600.000 yksityismetsänomistajan oikeussuojaa sekä suomalaisen metsätalouden toimintaedellytyksiä opposition tukemana. Jokainen voi mielessään pohtia, kuinka suuri vääryys tässä on tapahtunut, kun luonnonsuojelua jatkossa edistetään niin, että omistusoikeutta ei romuteta ja metsänomistajat voivat jatkossakin tehdä luonnonsuojelua vapaaehtoiselta pohjalta omaa metsäluontoaan kunnioittaen

Ennallistamisen torjunta kannattaa

Ennallistamisen torjunta kannattaa

Ennallistamisen torjunta kannattaa

Karjalaisessa 9.11.2022 joensuulaiset vihreät ottivat kantaa luontokadon torjumisen kannattavuuden puolesta. EU:n komission ehdotus luonnon ennallistamisasetukseksi on valmisteltu harvinaisen hatarilla tiedoilla ja vaikutukset jätetty arvioimatta, mutta tämä ei tunnu huolestuttavan vihreitä poliitikkoja.

Luontokadon pysäyttäminen on itsessään tärkeä ja tavoiteltava asia. Mutta sen toteuttaminen komission suppean näkökulman määrittämällä sitovalla lainsäädännöllä, on murentamassa perustuslain mukaista omaisuuden suojaa sekä myös rajoittamassa kansallista budjettivaltaa.

Harhaanjohtavaa tietoa tuntuu todellakin olevan liikkeellä esimerkiksi siitä, että ennallistaminen ei rajoittaisi turvepelloilla tai suometsissä taloudellista toimintaa. Jos ojat pistetään tukkoon, vedenpinta nousee ja pellolle ei ole menemistä. Turvepelloilta kuitenkin saadaan kuivanakin kesänä hyvä sato. Hyvässä kasvussa olevan suometsän puut kuolevat pystyyn ja hiilidioksidi päästöjen tilalle saadaan vielä enemmän metaanipäästöjä.

Ennallistamisen kannattavuus on vielä aivan oma tarinansa. Lähes miljardin euron vuotuiset kustannukset kyllä toteutuvat varmasti, mutta luvatut kymmenkertaiset tuotot perustuvat arvioihin hyödyistä, joilla ei ole markkinoita. Maanomistaja ei näistä hyödyistä saa euron latia, vaikka kustannuksia kyllä saa taakakseen. Nämä kustannukset ovat kolmanneksi suurimmat EU:n jäsenmaista ja ylivoimaisesti suurimmat asukaslukuun verrattuna.

Ennallistamisen EU-asetuksella ollaan luovuttamassa kansallista päätösvaltaa omien metsien hoidosta, peltojen viljelystä ja luontokadon estämisestä. Valtioneuvoston U-kirjelmässä esitetään toissijaisuusperiaatteen, eli paikallisen päätäntävallan käytön, toteutuvan, mutta tämä ei kaikilta osin pidä paikkansa. Ennallistaminen on parasta suunnata jo suojelluille alueilla ja jättää maa- ja metsätalousmaa sen ulkopuolelle.

Luontokadon estäminen kyllä kannattaa, mutta kyllä kai meillä Suomessa parhaiten tiedetään, mitä kannattaa suojella ja ennallistaa ja missä laajuudessa – ei siihen Komissiota tai metsättömien maiden asiantuntemusta tarvita.

Kasvijuomaa – hyvä ihminen, maitoa – huono ihminen?

Kasvijuomaa – hyvä ihminen, maitoa – huono ihminen?

Kasvijuomaa – hyvä ihminen, maitoa – huono ihminen?

Karjalaisen (13.7.2022) jutussa kerrottiin, että erilaisilla kasvipohjaisilla juomilla voidaan korvata maito. Mielenkiintoista on, että tämän tyylisissä jutussa tuntuu oleva aina tarve synnyttää jonkinlaista vastakkainasettelua. Johtuuko se siitä, että esimerkiksi jutussa mainituille kasvijuomille ei tahdo saada minkäänlaista kaikupohjaa muuten vai halutaanko ihmiset luokitella hyviin ja pahoihin kulutustottumustensa perusteella vai yritetäänkö tässä lämmitellä jo väljähtymään päin olevaa pääkaupunkiseutulaista trendiä?

Aikuinen perusterve ihminen voi tietysti juoda mitä haluaa, maitoakin. Kasvavalle lapselle maito ja maitotuotteet on todettu tärkeäksi ravintosuosituksissa. Maidossa on D-vitamiinia 0,1 mikrogrammaa desilitrassa, mutta se ei ole riittävästi ilman lisäystä nykyisten ravintosuositusten mukaan. Muita hyviä D-vitamiinin lähteitä ovat kala, kananmunat ja metsäsienet.

Kasvijuomat ovat prosessoituja tuotteita. Maito on valmis nautittavaksi sellaisenaan. Kaura on kotimainen vilja ja siksi ainoastaan kaurajuomista löytyy kotimainenkin vaihtoehto. Suomessa manteli, kookos, riisi ja soija eivät kasva. Jos haluat tukea kotimaista, omavaraista ruuantuotantoa, jätä tällaiset prosessoidut liemet suosiolla kaupan hyllyyn. Maito on valmis juoma luonnostaan ja sitä tuotetaan kotimaisesta nurmesta ja viljasta lehmiä kunnioittaen ja hyvin hoitaen. Se on puhdas luonnontuote, jonka maku on ylivoimainen. Mikään ei voita vastaleivottua pullaa ja lasillista kylmää maitoa.

Hanhensuojelua hinnalla millä hyvänsä

Hanhensuojelua hinnalla millä hyvänsä

Hanhensuojelua hinnalla millä hyvänsä

Valkoposkihanhet söivät meidänkin tilaltamme säilörehunurmet tänä keväänä ja koko maakunnassa syötyjen nurmien ja syysviljojen ala on tuhansia hehtaaria. Luku tarkentuu, kunhan vahinkoilmoitukset on kirjattu. Jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi, niin peltoja ei viljellä hanhien ruokkimiseksi, vaan jotta suomalaiset ihmiset saisivat kotimaista ruokaa.

Vaikka tuo edellinen väittämä ruuan tuottamisesta tuntuisi arkijärjellä ajateltuna ihan johdonmukaiselta, ei niin ole kaikissa kansanryhmissä. Vihreät pitivät viime viikonloppuna puoluekokouksensa Joensuussa. Ajankohta olisi ollut suotuisa luonnonsuojelusta kiinnostuneelle kokousväelle tutustua valkoposkihanhien aiheuttamiin tuhoihin. Tähän ei tainnut suuremmin ollut aikaa eikä halua, vaikka olisihan se ollut mielenkiintoinen oheisohjelma kokousväelle.

Ympäristöhallinto, joka on tärkein osapuoli hanhiongelmassa, on usein vetovoimainen työpaikka luonnonsuojelusta kiinnostuneille ihmisille. Monesti näillä ihmisillä on poliittisena viiteryhmänään vihreät. Tämän hallituskauden ajan myös ympäristöministeriötä on johdettu vihreiden toimesta ja alkukaudesta vielä pohjoiskarjalaisin voimin.

Varsin voimaton olo tulee siitä, että oman maakunnan poliitikko ympäristöministerinä antoi periksi puolueen kannatukseen ja imagoon kohdistuvalle paineelle ja jätti tarpeelliset päätökset tekemättä. Syynä ei voi olla se, että asiaa ei olisi ymmärretty tai tiedostettu. Kyse on puolueen edusta ja tämän takia hanhet syövät pellot puhtaaksi vielä ensi keväänäkin – valitettavasti.

Mitä tiloilla nyt tapahtuu hanhien mentyä? Viljelijät joko täydennyskylvävät nurmiaan tai muokkaavat ja kylvävät pellot kokonaan uudestaan, jos rahat riittävät tuotantopanosten hankintaan. Maaseutusihteerit käyvät tarkastamassa tuhopeltoja, jotta korvaushakemuksen kautta saataisiin edes jotain hyvitystä. Tiloilla pohditaan, joudutaanko eläimiä vähentämään. Kaikki tämä tapahtuu aikana, jolloin ruuan tuottamisen kustannukset ovat kohonneet todella rajusti ja tilat ovat kustannuskriisissä jo valmiiksi.

Toivoa sopii, että jotain vaikuttavaa tapahtuisi ennen syksyä. Onko se sitten alueellinen karkotuslupa tai suojametsästyksen aloittaminen. Varmaa on, että tutkimustyötä jatketaan ja erilaisia karkotusmenetelmiä testataan – ja se että viljelijät kärsivät suurimman osan vahingoista nahoissaan.