Ruokaa omasta maakunnasta

Suosikkiruokani koulussa oli veriletut puolukkasurvoksella. Keittäjä paistoi ne koulun keittiössä ja puolukathan olivat tietysti koululaisten itsensä keräämiä. Ruoka haettiin keittiöstä ja syötiin pulpetissa, joka oli katettu itsetehdyllä, vohvelikankaasta koristellulla ruokaliinalla. Tämä muisto on peruskouluksi muuttuneen koulujärjestelmän alkuvuosilta 1970-luvulta.

Kouluruokailu on muuttunut noista ajoista kovasti, mutta se ja myös muut julkiset ateriapalvelut herättävät monesti ainakin poliittista mielenkiintoa. Julkisten palvelujen toimintaa ja tasoa arvioidaan keskusteluissa asiakasnäkökulmalla. Kuinka hoitoon pääsee tai millaista ruokaa on tarjolla. Rahalle halutaan vastinetta ihan oikeutetusti. Vastuullisuus ja sen eri ulottuvuudet, on päivän sana.

Julkisten palvelujen ateriat, valmistetaan raaka-aineista tai tuotteista, jotka ovat hankintalain alaisia. Julkisten ruokahankintojen arvo Suomessa on vuosittain noin 300 miljoonaa euroa. Parasta olisikin, jos julkisiin hankintoihin käytetyt eurot jäisivät pyörimään paikallisesti, tuomaan elinvoimaa, työtä ja hyvinvointia omaan kuntaan, maakuntaan tai vähintään omaan maahan.

Pohjois-Karjalassa tilanne on tältä osin hyvä. Lähiruokaa ja kotimaisuutta arvostetaan hankinnoissa, vaikka tiukka budjetointi onkin aina asettamassa omat ehtonsa. Pohjois-Karjalassa julkiset hankinnat on kanavoitu pääosin Pohjois-Karjalan hankintatoimen kautta.

Ensi vuonna aloittava Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on linjannut hankkivansa ravinto- ja puhtauspalvelut Pohjois-Karjalan tukipalvelut, Polkka Oy:ltä. Muutoksen myötä yhtiöön tulee uusia osakkaita ja toiminta laajenee sote-tukipalveluiden osalta koskemaan koko maakuntaa.

Polkka ostaa nykyisellään ruokaa noin 5 miljoonalla eurolla vuosittain Joensuun kaupungin ja Siun Soten tarpeisiin. Ruokaa toimitetaan yhteensä noin 10.000 henkilölle, joista koululaisia on 6.000 ja sote-asiakkaita noin 2500 ja lisäksi on päiväkoti- ja henkilöstöravintoloiden asiakkaita. Tästä summasta miljoonan euron osuus on alueelta hankittavaa lähiruokaa. Hyvinvointialueen myötä kasvua ateriapalveluihin tulee merkittävästi.

Polkan rooli hankinnoissa on maakunnallisena toimijana merkittävä ja yhtiössä tunnetaan vastuu tästä roolista. Polkan vastuullisuusohjelmaan on kirjattu: ”Polkan hankkimien elintarvikkeiden tulee olla tuotettu suomalaisen lainsäädännön ja asetusten mukaisesti niiltä osin kuin tuotantoa on saatavilla. Kotimaisuus tarkoittaa Polkassa kotimaisten raaka-aineiden käyttöä.”

On kaikkien etu, mitä paikallisemmin ruokahuolto saadaan toteutettua. Verorahat saadaan kierrätettyä takaisin tukemaan oman alueen elinvoimaa käyttämällä ruokaa omasta maakunnasta.