fbpx
Miten nyt saadaan lehmät lypsettyä?

Miten nyt saadaan lehmät lypsettyä?

Miten nyt saadaan lehmät lypsettyä?

 

Kelloradio alkaa soittaa viiden aikaan jotain osaa Camille Saint-Saënsin eläinten karnevaalista. Väsyttää, kun jäin illalla töllöttämään A-studion ties monettako keskustelua Ukrainan tilanteesta.

Navetalla jo odotetaan. Rehut vasikoille ja sitten lehmien ruokintapöydän antimet kohdilleen. Vaimo laittaa radion päälle maitohuoneesta käsin ja kaiuttimista alkaa kuulua Radio Suomen aamuohjelmat.

Yht’äkkiä radio hiljenee – kuuluu vain suhinaa. Lypsyaseman kohinan yli huikkasin, että mikäs radiota vaivaa. Kanavaa vaihtamalla Rex kuitenkin vielä kuuluu. Lypsy on jo puolessa välin, kun valot välähtävät ja hetken päästä sammuvat ja kaikki pysähtyy. Pimeys laskeutuu navettaan. Maito lorisee maidonkokoojasta automaattiventtiilin kautta viemäriin. Otsalamppu syttyy.

Agregaatti on saatava pian käyntiin. Lehmät ovat vielä lypsyasemalla. Traktorin kiinnittäminen aggregaattiin vie aikansa, mutta lopulta virrat saadaan päälle ja työt jatkuvat. Radiosta ei nyt kuitenkaan kuulu mitään. Yritän katsoa sähköyhtiön verkkopalvelusta, kuinka laajasta katkosta on kysymys. Netti ei tunnu toimivan. Yritän soittaa vikahälytykseen. Linjat tuuttaavan jotain outoa ääntä.

Sähköjä ei kuulu ja traktori pyörittää virtaa kahden euron litrahintaisella polttoaineella, jotta lypsy saadaan loppuun, kone pestyä ja maito jäähdytettyä. Onneksi oli tullut tankattua eilen traktori. Aamutyöt on tehty, mutta sitten hajoaa traktori. Ilmeisesti jotain vikaa voiman ulosotossa.

Puhelin ei edelleenkään toimi ja lähden käymään autolla kaupungissa. Varaosaliikkeellä on pimeää ja hiljaista. Osa olisi tilattava Saksasta, mutta sähköt ovat poikki ja nettiyhteydet eivät toimi. Liikkeessä tiedettiin, että Suomeen on tehty laajamittainen kyberhyökkäys, jota on ryyditetty jonkinlaisilla terrori-iskuilla. Miten nyt saadaan lehmät lypsettyä?

Käyn meijerillä. Sielläkin toimitaan varavirran voimalla. Maitoa ei kuulemma voida ottaa vastaan. Tapaan kollegan, jolla on samat ongelmat, mutta traktori vielä toimii. Suunnittelemme yhteistyötä aggregaatin käytöstä. Aion vielä käydä tankkaamassa auton, mutta automaatti ei toimi.

Käteistäkään ei saa pankkiautomaatista. Ruokakauppa on suljettu, koska kassatoiminnot ovat jumissa eikä kuulemma keskusliikkeen automatisoidusta terminaalista saa enää lisää tavaraa ulos. Liikennevalot ovat pimeänä.

Musiikki alkaa taas – tällä kertaa Vivaldin talvi. Ylen ykkönen kuuluu taas ja nousen tuskanhiestä märkänä sängystä ja astelen vessaan. Luen viestejä maatalouskriisistä käydyistä neuvotteluista ja Karjalaisen mobiilissa kommentoidaan eilisen illan A-studion keskustelua. Navetalta paistaa valot. Sähkön hinta on tänä aamuna 50 snt/kWh. Lähden tekemään lisää tappiota tuottamalla ruokaa kansakunnalle.

Maatalouden kustannuskriisi – ketäpä se kiinnostaa!

Maatalouden kustannuskriisi – ketäpä se kiinnostaa!

Maatalouden kustannuskriisi – ketäpä se kiinnostaa!

 

Maksamattomia laskuja on viime kesältä ja rahat loppu. Tilanne on vaikea ja lähes toivoton monella tilalla. Pankkien mukaan karkeasti ottaen noin viidesosa suomalaisista maatiloista on rahoituskriisissä ja paljon enemmän kamppailee heikon kannattavuuden kanssa. Toinen toistaan karmeampia juttuja, myös itsetuhoisia, saa kuulla maatilojen ahdingosta lähes päivittäin.

Elintarvikkeiden kauppa muodostaa noin kaksi kolmasosaa päivittäistavarakaupasta. Kesko ilmoitti alkukuusta tehneensä viime vuonna historiansa parhaan tuloksen. Pääjohtaja Mikko Helander kuitenkin totesi (HS 3.2.2022) ”Ei meillä hirveästi ole vaikutusvaltaa siihen, kuinka paljon tuottajat saavat hintaa. Kyse on keskusteluista tuottajien ja teollisuuden välillä”

Tuota edellä mainittua teollisuutta edustavan elintarviketeollisuusliiton (ETL) toimitusjohtaja Mikko Käkelä puolestaan vastustaa tuottajahintojen pakollisia indeksikorotuksia (HS 2.2.2022): ”Ei voi ajatella, että kyllähän kuluttaja sen sitten maksaa.”

ETL:n olisi kuitenkin syytä olla huolissaan maatalouden kannattavuudesta, sillä teollisuuden kilpailukyky on pitkälti kytketty kotimaiseen raaka-aineeseen. Merkittävät ETL:n jäsenyritykset ovat tuottajien osuustoiminnallisesti omistamia. Voikin kysyä, eikö viesti maatalouden ahdingosta kulje yhtiöiden omistajilta operatiiviselle johdolle vai eikö se tehoa?

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto säestää edellisiä (HS 8.2.2022) toteamalla, että elintarvikemarkkinavaltuutetun selvityksen pohjalta valmisteltavat toimenpiteet eivät saa aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Haitalla hän tarkoittanee sitä, että nykyisen neuvotteluasetelman mukaista kaupan saneluasemaa ei saa heikentää. Kuvitteleeko kauppa pärjäävänsä kansainvälisten ketjujen kilpailussa, jos kotimaisuutta ei voi enää käyttää valttina?

Kotimainen ruokaketju on siis rikki etenkin maatalouden näkökulmasta. Tavara kyllä kulkee tuottajalta kauppaan, myös pandemian aikana, mutta rahaliikenteestä ei takaisinpäin riitä viljelijälle saakka.  Myös maan hallitus on ollut kovin hiljaa lukuun ottamatta ministeri Leppää, joka on luvannut järeitä toimia, mutta päätökset puuttuvat.

Ketään ei tunnu ruokaketjun muissa osissa aidosti kiinnostavan, millainen tulevaisuuden näkymä maataloutta odottaa tämän vuoden lopulla ja ensi vuonna. Nyt kun tiloilla ei ole varaa ostaa edes tulevan satokauden tuotantopanoksia. Rahoitusta tarvitaan heti kriisin hoitamiseksi. Maatalouden kannattavuus on saatava pikaisesti palautettua markkinoiden tulovirran kautta.

Nyt on vastuullisuusohjelmiaan esittelevien tahojen aika toimia, ettei suomalaisten kuluttajien arvokas tuki kotimaiselle maataloustuotannolle jää tulevaisuudessa ilman vastakaikua.

Ennen vanhaan verkosta sai vain kaloja

Ennen vanhaan verkosta sai vain kaloja

Ennen vanhaan verkosta sai vain kaloja

 

Ruoka on keskeinen osa suomalaista juhlaa. Näkyvimmin tämä toteutuu jouluna, jolloin kinkku, laatikot, rosolli ja muut valtaavat ruokapöydän. Meidänkin joulukinkustamme on nyt enää luu jäljellä ja viimeiset siivut jääkaapissa.

Rennompien juhlien kuten uudenvuoden ja vapun, perinneruokaa tuntuvat olevan nakit ja perunasalaatti. Toisaalta sen ymmärtää, kun näiden juhlien karnevaaliluonne hieman rajoittaa ruoanlaittoon keskittymistä. Poikkeuksen vahvistavat tietenkin vannoutuneet vappubrunssiaktivistit ja hyvä niin.

Mitähän nyt aluillaan oleva vuosi 2022 tuo ruokaketjulle, joka muodostuu alkutuotannosta, jalostuksesta, kaupasta ja lopulta kuluttajasta?

Maataloudessa on heikon kannattavuuden ja viime kesän kuivuuden lisäksi kustannuskriisi, jonka ratkaisemiseksi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä antoi ruokateollisuudelle ja kaupalle aikaa vuodenvaihteeseen. Tavoitteena neuvotteluissa on, että tuottajahinnat reagoisivat nopeammin kustannusmuutoksiin. Neuvotteluille on annettu lisäaikaa ja niissä onnistuminen lienee kaikkien etu, koska vaihtoehtona oleva uusi lainsäädäntö todennäköisesti jäykistäisi markkinoita. Tämän lisäksi uuden rahoituskauden maatalouspolitiikka saa tänä vuonna loppusilauksensa komission käsittelyssä.

Kaupan keskinäinen kilpailu markkinaosuuksista on kovaa. Monet muistanevat halpuutuksen ja muut ruuan edullisuuteen perustuvat kampanjat. Muutostakin kaupassa tapahtuu. Ruuan verkkokauppa on kasvanut rajusti erityisesti nyt korona-aikana. Nykyisin ruuan verkkokaupan osuus päivittäistavarakaupasta on kuitenkin vain noin 2,5%, joten kasvun varaa kyllä vielä on. Vastaava luku on Etelä-Koreassa 20%, Iso-Britanniassa 7,5% ja Tukholman alueella n. 8%.

Tänä vuonna ruuan verkkokaupan aloittaa Suomessa norjalainen Oda, jonka toiminta perustuu tehokkaaseen tilausjärjestelmään, keskusvarastoon sekä jakeluautoihin. Tähän asti verkon ruokaostosten noutopisteet kauppojen yhteydessä ovat olleet kotiinkuljetusta suositumpi vaihtoehto. Isoissa kasvukeskuksissa myös kotiinkuljetus voitaneen saada kilpailukykyiseksi, ainakin tähän Odan toiminta perustuu. Sen sijaan suomalainen elintarviketeollisuus toistaiseksi luottaa jakelussa kauppaan. Tiettävästi vain lihaa voi ostaa lihatalon omasta verkkokaupasta.

Kuluttaja on lopulta se, joka määrittää, mistä ruoka ostetaan ja mitä ruokaa tuotetaan. Ruokavalinnoissa painottuu nykyisin hinnan ohella terveellisyys, puhtaus ja paikallisuus sekä eettisyys ja ympäristönäkökohdat tuotannossa. Kaikkea näitä ominaisuuksia löytyy laadukkaista kotimaisista elintarvikkeista, niin arkeen kuin juhlaankin, ja ostipa niitä sitten verkosta tai myymälästä. Hyvää uutta ruokavuotta!